Mieheni on aina sanonut, että hänen on vaikea ostaa lahjoja. Sydämessäni läikähti, kun hän toivoi, että kävisimme ostamassa minulle mustat Kontiot. Hän tiesi, että olin halunnut sellaiset jo pienestä saakka, mutta olivat mielestäni liian kalliit. Muutaman vuoden jälkeen niihin tuli reikiä, jotka paikkasimme renkaanpaikkauslapuilla. En vieläkään malta heittää niitä menemään, vaikka nykyään vuotavat kuin seula.

Hassultahan se saattaa kuulostaa, kun paras saamani lahja on kumpparit, mutta rakkaus arjessa tuntuu hyvältä.

Tarina Jonna

Kuva  Nokian Jalkineet

 

Tämä on noin 15 vuotta sitten otettu lomareissult Rovaniemeltä. Vuokramökin rannassa lapset onkivat. Toinen oikeasti ja toinen leikisti. Mukavia muistaja ja kumppariaikaa. Tytär varsinkin  kulki melkein aina maaseudulla kumpparit jalassa muistelee äiti saapaspäivän tarinanaan.

 

 

 

Rakastan kumisaappaitani vain,

Ne äidiltäni joskus lahjaksi sain,

Komeilee suomi leijona kyljessä saappaan,

Mustikkametsässä väriä niihin kaappaan,

Mutta kerran kastui sukka ja huusin ”eikä”,

Mun rakkaissa saappaissa on reikä,

Mutta olen myös kovin saita,

Ei uusien saappaiden osto yhtään maita,

Kovassa käytössä mökillä nämä,

Mullassa lapioi muija tämä,

Lapsen kanssa saappaat tarpeelliset on,

Kurakeli syksyllä aika mahdoton,

Toivottavasti onni suosii,

Ja saisin sappaisiin uutta kuosii.

Runo Kerttu  Kuva Nokian Jalkineet

Syysloma Sisiliassa oli sateinen.

Onneksi pienelle maailmanvalloittajalle oli pakattu nokialaiset matkalaukkuun.

Kuva ja tarina Johanna

Hauska muisto kumppareista sijoittuu aikaan jolloin vanhin lapseni oli alakouluikäinen 5luokkalainen poika. Koulussa oli tulossa metsäretki ja sinne piti ostaa uudet kumpparit.. Poika halusi mustat pitkävartiset nokialaiset kumpparit. Lähdin kauppaan ilman poikaa ja perheen äitinä päädyin halvempiin mustiin pitkävartisiin kumppareihin jotka oli majava

merkkiset?? Kotiin tultua poika ei innostunut kun niissä luki varressa majava ja oli pieni majavan kuvakin?Murehti ja stressasi niillä koko illan et miten kehtaan nuo jalkaani laittaa kun muilla on ne Nokian parhaat eikä mitään majavia. Illalla nukkumaan mennessä huikkasin pojalleni että hyvää yötä, kauniita unia ja majava kumpparit kuvia

??molemmat muistamme tämän hyvin ja vieläkin se meitä naurattaa ?toki

silloin ei poikaa naurattanut. Aikaa on kulunut jo tuosta hetkestä 11v.

Ihana muisto, joka säilyy ?

Tarina ja kuva Marjo

Kultaisella 90-luvulla harrastimme kaveriporukassa (+pari isää, lue rahoittajaa) kilpapurjehdusta ja saappaat tottakai kuuluivat tähän lajiin sattuneesta syystä. Erään kerran olimme lähdössä kilpailemaan ”Suursaaren Ympäripurjehdukseen” ja kotoa lähtiessä oli kaverilleni tullut hieman kiire, sillä….

Illan hämyssä ja ilman vähän viiletessä piti kaivella jo sadekamppeita päälle sekä saappaita jalkaan. Siinä veneen kyljellä istuskellessani kaveri tuli viereeni ja meinasin revetä ihan huolella: Kaveri oli kiireessä napannut eteisestään parin saappaita sen enempää katsomatta, että molemmat saappaat olivat oikean jalan saappaat! Onneksi ne olivat kooltaan sen verran isot, että ne mahtuivat jalkaan mutta kyllä oli hauskaa silloin ja edelleenkin aina välillä tulee tämä tarina mieleen. Kyllä oli huvittava näky…!

tarina Ex-purjehtija Kuva Nokian Jalkineet

Noin 50 vuotta sitten olinneljätoistavuotias tai niillä main kun Hai saappaat oli se juttu. Olin kesätöissä sokerijuurikaspellolla ja sieltä saaduilla palkkarahoilla – palkka oli penni metriltä – ostin koulu alettua valkoiset Hai saappaat. En muista, mitä vaatteita mahdollisesti ostin tai sain, koska ne Hai saappaat olivat se tärkein.

 Tarina Hannele Seppä Kuva Nokian Jalkineet

 

 

Olin 12 tai 13 vuotias ja sain mummultani 300 markkaa rahaa. Koska minulla ei ollut kunnollisia kumppareita, niin olin päättänyt ostaa saadulla rahalla Nokian mustat ja pitkävartiset. Saappaat maksoivat silloin muistaakseni vähän yli 300 markkaa, mutta ostin ne silti.

Ja hyvät on saappaat olleet. Niillä on oltu niin heinä- kuin perunapellolla, ne palvelivat lyhyen maatalouslomittajan urani ajan, niillä on hypätty vesilätäkköön kerran jos toisenkin. Nyt olen 45 vuotias, mutta saappaat taitavat yhä löytyä varastosta. Nyt jo aikuiset lapsenikin ovat samoja saappaita käyttäneet.

Tarina minä -73 Kuva: Nokian Jalkineet

 

 

 

 

Pienenä tyttönä tein isän kanssa metsäretkiä läheisiin metsiin. Lempiretkipaikkamme oli 8-muotoinen soinen metsälampi. Erään kerran näimme lammen päästä, kuinka hirvi ylitti lammen kapeimmasta kohdasta; olipa mahtava näky! Toisena retkipäivänä päätimme sitten ylittää lammen myös tuosta kapeimmasta kohdasta ja kuinka ollakaan, saappaani juuttui kiinni suopohjaiseen lampeen. Sitten vaan sukka pois jalasta, housunlahkeet ylös ja saapas kainaloon. Ja sama toiselle saappaalle. Tunne oli aika erikoinen, kun paljain jaloin tarvoin suolammen poikki. Toiselle puolelle päästyä sitten kuivat sukat ja saappaat jalkaan ja menoksi!

Tarina: Tarja Herrala  Kuva: Nokian Jalkineet

 

Taas kerran oilmme laittamassa mökkiä talven jäljiltä kesäkuntoon. Huomasin ruokakomerossa kissanruokapaketin revityt jäänteet. Olimme unohtaneet kuivamuonapaketin talveksi mökille, tuloksena hirveä pahvisilppu. No, joskus sitten loppukesällä oltiin lähdössä sieniretkelle, otin kumpparit vaatekomerosta ja aloin kiskomaan niitä jalkaani. Ensimmäinen meni ihan hyvin, toiseen ei jalka mennyt kuin varren mitan, saappaassa oli selvästikin jotain ylimääräistä. Kurkkasin kumpparin sisään ja kas, siellähän ne kissanmuonat sitten olivatkin. On siinä hiirellä ollut roudaamista, muutama reissu on pitänyt tehdä, että on litran verran kissannappuloita jemmannut sinne.

Tarina:Esa Salonen Kuva: Nokian Jalkineet